Action weekend

Tämä viikonloppu kompensoikin kivasti paria viime viikkoa, jolloin ei ole tapahtunut yhtikäs mitään.

Savo-Karjalan sheltit järjesti trimmaus- ja näyttelyharjoituspäivän 2.5. Lemmikkiareenalla, jonne ilmoittauduin mukaan neidin kanssa. Kuten tuossa muutama kirjoitus sitten valitinkin korvakarvoista, ajattelin että se on sama nyt mennä paikan päälle katsomaan kuinka tuo karvojen nyhtäminen tapahtuu todellisuudessa. Ja tietenkin plussana oli myös muut ihmiset; kasvattajia ja harrastajia sieltä täältä. Tämähän tosiaan oli ensimmäinen kerta, kun saatiin aikaseksi osallistua Kuopion shelttitapahtumaan.

Lauantai oli todella aurinkoinen ja kuuma päivä. Pilvistä ei tietoakaan. Päätin siinä aamusta, että bussiahan ei tänään käytellä. Tarkoitus oli kävellä Lemmikkiareenalle, treffata shelttejä ja kävellä takaisin. Oltiin edeltävänä torstaina käyty kävelemässä samainen lenkki läpi, koska olin päättänyt löytää muun reitin kuin kaupungin ja Niiralan läpi. Noh, kyllähän sitä 'parempi' reitti löytyki sillon torstaina. Matka tosin taitaa olla aika sama. Maisemanvaihtoa jossei muuta. :)

Perillä lemmikkiareenalla oltiin about 12:00. Tunti ennenku treenit alko.. Oltiin silloin torstaina eksytty kymmeneen kertaan, joten ajan arvioiminen meni hiukan metsään. Käytiin tappamassa aikaa mustissa ja mirrissä, josta löytyki Ronjalle halvalle pehmoinen lelu. :) Kuolasin siellä pienen lampaan perään mutten sitten ostanu sitä. Päätin, että jos saan elettyä toukokuun säästäväisesti, käyn ostamassa sen Ronjalle ja mulle sitten meidän yhteiseksi synttärilahjaksi. Pitäähän lammaspaimenella lammaskin olla.

Treeneihin oli ilmoittautunut about 20 ihmistä. Koiria oli muutamia enemmän. Oli hauska huomata miten paloja alkoi loksahtamaan paikoilleen ja osasin yhdistellä kasvattajia ja kasvatteja oikeisiin kenneleihin. Hyvä minä! Riikan Lontoosta lähettämä namipussikin osoittautui helkatin käteväksi vaikka se haukuttiinkin sattuneesta syystä Pyhäjärven näyttelyssä ihan huonoksi. Eipähän tarvinu nakata rasvaisia nakkeja taskun pohjalle.

Olisihan sitä pitänyt osata varautua leikkimieliseen näyttelyyn, joka siellä sitten päätettiin järjestää. Kivaa se oli, ei siinä mitään, mutta aluksi tuli kieltämättä pieni "oumaigaad"-olo kun tajusin että meidän pitää oikeasti mennä myös pöydällä käymään. Viime treeneissä (joskus vuonna 2007 OKK:lla ) pöytä oli ihan kammotus. Tai no, ei Ronja ole välittänyt pöydällä olosta, yleensäkki ne ihmiset on kymmenen kertaa pahempia. Mutta tällä kertaa sainkin olla Ronjasta hurrrjan ylpeä. Se ei tullutkaan alas takavasemmalta! Liikkuminen meni myös ihan nappiin toisin kuin seisottaminen. Miä kun oon aina luullu että se meillä sujuu. Nuo Ronjan *piip* korvat. Neiti luimu. Kuiskittiin, höplättiin housun lahjetta ja tehtiin kaikenlaisia ääniä. Joo ei. Lopulta Taru löysi hyvin rapisevan muovipussin, jolla saatiin korvat ylös.

Trimmausnäytös oli opettava. Tosin, asiaa taisi tulla jopa niin paljon korvien osalta, ettei kaikki jääny mieleen. Ronjalla kasvaa pitkiä karvoja siellä täällä ja suurimmat nyt sitten osasinki napsia pois. Muutamaan kohtaan en sitten lopulta uskaltanu koskea. Joten uusinta trimmausnäytös olisi ihan hyödyksi. Oulussa järjestetään trimmausta + shelttirieha kesäkuussa, joten ehkä me sitten mennään sinne oppimaan lisää.

Päivän tuloksena oli tyytyväinen koira ja omistaja. Ronja kuukahti heti sisälle päästyään ja pääsin ite tutkimaan rakkoa, jonka olin saanu 9km kävelystä ja treeneistä. Taitaa olla aika ostaa paremmat kengät joitten kanssa jaksaa vähän pitemmästikki.