Jussia

Juhannusviikonloppu alkaa olla ohi little by little ja huomenna odottaa paluu töihin. Hyi ei. :) Riimi nukkuu tyytyväisenä tuossa viltillä ja näkee selvästi erittäin mielenkiintoista unta; ainakin vingahduksista päätellen.

Perjantaina tosiaan käytiin Riimin kanssa A:n luona katsomassa Salsaa ja Lissua. Selvästi autolla matkustaminen ei oikein oo kivaa, kun siellä vaan meinaa tulla huono olo. Riimi oksensi päivällisensä auton lattialle. Jes..

Juhannusta viettämässä A:n luona oli myös A:n sisko rotikka-Taavin ja miehekkeensä kanssa. Ai että Taavi oli pelottava. Namin voimalla sitä käytiin tutkimassa mutta muuten pysyttiin kaukana. Ei ollu yhtään kiva - toisin kuin Salsa. Alku-ujostelun jälkeen neidit saikin aikaan kunnon leikit sisällä. Riimi käyttää hampaitaan yhtä reippaasti vastustajaansa kuin omistajaansakin. ;)

Käytiin myös Riimiläisen ja Ronjan kanssa illalla tenniskentän vieressä ihmettelemässä uutta aluetta. Reippaasti neiti käveli kentälle ja vielä leikki Ronjan kans. :) Takaisin tullessa kannoin neitosen suosiolla, vaikka vastalauseita kuuluikin öninän muodossa. Reipas neitonen. Vielä samaan syssyyn käytiin tyttöjen kanssa poimimassa juhannuskukat tyynyn alle. Eihän nyt niitä sovi unohtaa (tosin, omistaja kyllä itse asiassa unohti pistää kukat tyynyn alle, kun siinä illalla oli vielä riiviön huoltamista.. ).

Lauantai menikin ihan omalla painolla. Aamusta käytiin mummoni luona ja iltapäivä meni kotona. Neiti kävelee remmissä erittäin reippaasti. Kuitenkin kahden koiran kanssa ei oikein vielä remmilenkit suju. Ronja kävelee kyllä reunassa mutta Riimi ei. Se on vain yhtä sähläystä ja remmien vaihtelua kädestä toiseen kun penikka palloilee puolelta toiselle. Nyt kun tuo kävely sujuu ilman jalkojen nostelua, voidaan pikkuhiljaa aloittaa harjoittelemaan reunassa pysymistä. Illasta käytiin uudestaan mummon luona ja Riikakin kävi pistäytymässä.

Riimi suhtautuu lapsiin ihanan reippaasti. Riika kävi siskojensa kanssa aamusta ja vitsi vie neiti otti sen tosi reippaasti. Siiri oli kauhean jännä (liikkuva lapsi :) ). Hepukkaa piti vetää ihan kybällä ja vielä oikein haukkua. Kyllä oli hurrrjaa. Häntä heilu koko ajan. Ai että ku mie olin kyllä ylpee. :)

Sisäsiisteydessä ollaan liikuttu eteenpäin. Vieläkin vahinkoja sattuu sisälle, jos tyhmä omistaja ei tajua viedä ulos. Mutta aika hyvin oon itsekki kehittynyt tuossa bongaamisessa milloin pentu pitää napata kainaloon ja kiikuttaa ulos.

Riimi on myös löytäny oman äänensä tässä viikonlopun aikana Tai noh, se nyt löyty jo ekana päivänä mutta sen käyttö on lisääntyny huomattavasti. Ekaa kertaa tänään oikein komennettiin antamaan ruokaa, kun olin itse syömässä. Just sellasta ärsyttävää 'väyväyväy'-haukkumista. Ainoa millä neidin saa hiljenemään on sylissä rauhottaminen. Mutta kun tuota ipanaa ei saakkaan niin helposti kiinni. Leikkimölinät on ok, mut tuo ruuan komentaminen.. Ei ei. :)

Kynsien leikkaaminen sujui erittäin mallikkaasti - Riimi nukku koko suorituksen ajan. Hidasta oli koko toimitus, koska siitä tosiaan on about 5 vuotta ku viimeks leikkasin pennun kynnet.

Tänään olisi tarkoitus mennä käymään kaupungissa äitini luona ja illemmalla ehkä veljeni luona. Tekisi mieli päästä punnaamaan tuota rääpälettä, kun neiti tuntuu kasvavan vauhdilla. Riika nyt on maininnukki siitä muutaman kerran, ja ensimmäistä kertaa itekki huomasin sen tänään. Saa nähä tuleeko Riimistä iso. Mut eipä se mitään jos tulloo, ainaki tulee loistava agilitykoira, jossei muuta. :) Meijän vieteri.