Melkein on jo ensimmäinen viikko takana Kuopiossa oleskelua. Tunteet vaihteli aikalailla suuntaan jos toiseen viikonlopun aikana; tylsyyttä, eräänlaista yksinäisyyttä mutta pääasiassa onnellisuutta siitä, että saa oikeasti olla ihan yksin koirien kanssa eikä tarvitse miettiä tekemisiä ollenkaan. Periaatteessa lauantaina oli hieman jo sellainen olo, että koulu saisi alkaa. Saisi edes kunnon rutiinin päiviin jossei muuta (näin jälkikäteen mietittynä loma olis saanu jatkua edes muutaman päivän pidempään.. ;) ).
Olin aluksi ajatellut että perjantai (7.8.) menee aikalailla 'muuttopuuhissa'. Tavaraa ei sinänsä ollut paljoa mutta kaikki ne muovipussit.. (olin nakellut suurimman osan roinista muovipusseihin torstaina). Paljolta se kuitenkin tuntui.
Anyway, isälläni oli kiire takaisin Ouluun, joten löysin itseni istumassa kotoa yksin koirien kanssa jo ennen kahta. Riimiläinen tuntui ottavan muuton raskaasti ja nukkuikin lähes koko perjantain. Vielä isäni ollessa Kuopiossa huomasin että jostain syystä ampiaiset tuntuivat tykkäävän erittäin paljon parvekkeestani. Kerpeleen otuksilla oli pesä jossain räystään alla ja sisälle niitä tuli aivan liian usein. Ajattelin olla oikein reipas ja lähteä vielä ostamaan hyttysverkkoa (vaimitäsenytonkaan :) oven suojaksi. Tuo nuorempi kun on sitä mallia, että kaikkea liikkuvaa pitäisi saada maistaa..
Hyttysharso toimii erittäin hyvin. Ainakin silloin kun Riimi ei juokse parvekkeelta eteiseen kauhiassa hepukassa. Neidillä oli muutenkin pientä ongelmaa sisälle tulemisen kanssa. Tassulla piti oikein kuopia verhoa siirtymään mistä seurasi automaattisesti se, että verhon kiinnitys ei pitänyt ja sitä sai olla kiinnittelemässä uudestaan 10 kertaa päivässä. Ihan hyvä (väliaikais) ratkaisu.
Koska Kuopio oli uusi tuttavuus Riimille, päätin että neidinkin on aika tutustua Kuopion nättiin keskustaan. Ja erityisesti Valkeisen rantaan. Bussimaksu oli hävyttömän kallis sunnuntaina. Jos olisin tuon muistanut, että siihen lykätään joku lisä pyhänä, olisin suosiolla mennyt lauantaina. Nooh, eipä siinä sitten lisärahoja kaivaessa kehdannut ilmoittaa, ettei me tulla kyytiin olleskaan vaikka mieli tekikin.
Valkeinen on vaan kyllä ehdottomasti niitä lemppari paikkoja Kuopiossa. Siellä jaksais istua vaikka kuinka kauan. Varsinki suht aikaste aamusta kun liikkeellä on vielä vähän ihmisiä. Pääasiassa vanhoja ihmisiä, joiden pennun ihastelukommenteista tulee hyvälle mielelle. Tuota ei osannu arvostaa siinä vaiheessa, kun asuin 200 metrin päässä kyseisestä lammesta. Nyt sitä oikein kiroaa, ettei asu lähempänä.. Kerpele.. :( Jäätelö kuitenkin maistui erittäin hyvältä kuumana päivänä ja Riimista pulut oli iiiihania vaikkakin tylsä omistaja ei (jostain kumman syystä ;) ) päästäny innokasta pentua tekemään lähempää tuttavuutta.
Yleisesti ottaen meillä on mennyt ihan loistavasti viime viikko. Sisälle ei ole tullut ainuttakaan vahinkoa sitten Oulusta lähdettyämme. Pidätyskyky on selvästi parantunut ja mikä parasta; neiti on oppinut vinkumaan ulko-oven edessä! Meijän pieni kehittyy! ♥ Seisomista treenataan ja treenataan. Hianostihan se jo seisoo ja hampaitten näyttäminen alkaa onnata. Näyttelyhihna (uusi hieno valkoinen!) otettiin ensimmäistä kertaa muutama päivä sitten. Hmmjoo.. Ei suju vielä ei.. Loikkimista, hyppimistä ja ravaamista. Sitä se meidän meno on. Välillä tulee parempia hetkiä, jolloin Riimiläinen oikeasti kulkee hyvin. Lisää vaan treeniä, hiukan yli kuukausi vielä aikaa.. hui!
Mitäs muuta näin tiivistetysti.. Mitään hirmuista kasvupyrähdystä ei ole tullut, neiti on onneksi vielä Ronjaa matalampi. ;) Korvat on suht sheltin näköiset. Toinen on hiukan kevyempi mutta ei ainaskaan vielä nouse pystyyn. Nätiltä näyttää. :) Toivottavasti jäiski luonnonkorviksi, tuo liimaaminen on hiukan utopiaa. Juuri viimeksi Seinäjoella Riimin veljeltä Totorolta liimattiin korvat mutten kyllä uskalla mennä sanomaan, että itse onnistuisin siinä. Ei ei ei.. Ehkäpä tuota ei tartte miettiä olleskaan tämän pennun kohdalla.
Pentukurssilta tuli vahvistus. Tiistaina 2.9. alkaa. Jes! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti